Ketä onni potkii? Onko lottovoittaja automaattisesti onnekas?

Luin hömppälehdestä kirjoituksen Eva Wahlströmistä, nopesti skannaten. Siellä oli asia joka oli kaikkea muuta kuin hömppää. Wahström sanoi että onni on tekoja, ei lahja, ei tuuria. (Tässä vaiheessa tarkennan, ja alleviivaan, että nyt en puhu onnettomuuksista tai sairastumisista, ne ovat sattumia). Tuo on mielestäni aivan totta. Tapa millä maailmaa ja itseä katsoo vaikuttaa onneen. Asenne. Pienissä asioissa. Elämä on valintoja. On ainoastaan oma valinta miten suhtautuu arjen asioihin, tai isompiinkin valintoihin. Monesti tietää mikä on itselle hyväksi, mistä tulee hyvä mieli, ja sen onnen ja hyvän mielen voi tarjota itselle. Se voi olla helppoa toteuttaa, mutta toisinaan se ei välttämättä ole helppo tehtävä, se voi hetkellisesti tuottaa fyysistä tai henkistä kipua. Se voi olla riskikin. Mutta tietää varmasti, että loppujen lopuksi tekee hyvää. En väitä että onnen lähellä pitäminen aina olisi yksinkertaista tai helppoa, mutta on tärkeää muistaa että itse saa vaikuttaa onneensa yllättävän paljon! Se vaatii itsensä tuntemista ja työtä. Juuri tällä hetkellä onneni on ajatusten purkaminen blogiini, ja ihanan Amelie-soundrackin kuunteleminen. Amelie on helppo, kirjoittaminen tuntuu aika vaikealta mutta oikealta.

Minä olen viime aikoina yrittänyt tutustua taas lisää läheisimpääni, itseeni. Se on välillä aikamoista vääntöä. Ja sitä kannattaa tehdä kyllä aina välillä jo senkin takia, että ihminen muuttuu ja kasvaa. Täytyy päivittää tilannetta. Mutta on se kyllä antoisaa!! Välillä tuntuu että haluaa juosta kirkuen pakoon. Mutta sitten tajuaa että eihän itseä voi paeta. Sen jälkeen tajuaa ettei haluakkaan! Huomaa miten kasvaa, itsetuntemus ja -tunto myös ja se on rakkaat ystävät ihana tunne. Olla itselleen rehellinen. Huomaa ja hyväksyy pieniäkin asioita, esimerkkinä täytyy mainita miten olen vihdoinkin hyväksynyt että minä vaan kertakaikkiaan en ole yhtään järjestelmällinen ihminen!! Minun tavaroilla ei ole omia paikkoja, ja eivät ne siellä pysyisikään. On vaan hallittu kaaos. Hallittu koska ihme kyllä en yleensä kadota mitään lopullisesti, joskus tavarat (esim. avaimet tai ylioppilastutkintotodistus) vaan ovat erityisen "hyvässä tallessa".

Aurinkoa!