Minä voin julkisesti myöntää pitäväni valmislomamatkoista. Vaikka miten niitä pidetään "eläkeläisten tapana matkustaa" (tai häirikköbrittinuorten). Minä pidän myös turistipaikoista välimerellä, rakastan Kreikan saarten tunnelmaa. (tässä kohtaa kyllä alleviivaan että brittihäirikkönuorten kansoittamat Välimeren "brittilät" ovat asia erikseen, niistä nousee karvat pystyyn. Siis ne missä ei saa kuin englantilaista aamupalaa ja joka on täynnä britti- ja irkkupubeja, ja isoja yökerhoja joissa on britit töissä, ja jotka ovat täynnä brittejä. Ja siis alue joka on muutenkin 100% brittien kansoittamaa) (minulla ei ole mitään brittejä vastaan) (Ei oikeasti ole! Ainoastaan näitä ihme brittikeskittymiä Välimerellä). Minun turistipaikoilla tarkoitan paikkakuntaa joka on kuitenkin paikallinen, EI siis turisteja varten kyhätty hotelli- ja baarikeskittymä. Kanariansaaristakin tykkään, ja ne ovat tällä hetkellä mielestäni aliarvostettuja matkakohteena.

 

Kun minä lähden matkalle, olen todennäköisesti loman tarpeessa! Niin kuin epäilemättä moni muukin! Minä olen irroittautumisen ja levon tarpeessa. Ja silloin kaipaan: helppoutta, kiireettömyyttä, konkreettista välimatkaa arkeen, valohoitoa, lämpöhoitoa, hyvää ruokaa valmiina pöydässä, uima-altaan tai rauhallisen rannan (en pidä merenkäynnistä uimarannalla) ja huurteisen oluen altaan reunalle.

Silloin kun kaipaan löhölomaa, haluan että saan löhötä 100% hyvällä omatunnolla. En halua miettiä mistä kulttuurielämyksistä tai nähtävyyksistä jään mahdollisesti paitsi, jos nyt vaan löhöän koko päivän. Ja haluan liikkua tai olla liikkumatta fiiliksen mukaan, siksi en aikatauluta löhölomaa, tai teen todellä väljän tai epämääräisen aikataulun josta saan poiketa hyvillä mielin jos siltä tuntuu. Jos aamulla tulee fiilis että tänään voisi vuokrata skootterin ja lähteä ajelemaan, niin sitten vuokraan skootterin ja lähden ajelemaan, sinne minne pyörä vie, pienten kylien läpi, hienoja maisemia ihaillen, ehkä poikkean meren rantaan ja pulahdan välillä virkistäytymään.

Ja illalla syömään hyvin, ravintolaan jossa paikallisetkin käyvät.. pienet perheyritykset ovat osoittautuneet hyviksi. Ja syön hyvin, pitkään ja hartaasti. Ehkä käyn vielä lasillisella. Ja koska olen todennäköisesti ollut koko päivän ulkona, happimyrkytys iskee yleensä ennen puoltayötä jolloin kävelen hotellille eikä unta tarvitse odottaa.

Saadakseni itseni kunnolla irti arjesta, on minun päästävä fyysisesti kauas arjesta. Siksi löhöän lentomatkan päässä.

 

Sellaisia löhölomani ovat. Löhölomani vietän yleensä neljän henkilön leppoisassa porukassa. Ja sen jälkeen on levännyt ja latautunut olo. Ja siihen riittää viikko.

 

2112600.jpg

 

KIITOS kaikille täydellisille matkakumppaneilleni! Mennään taas!

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Vaikka nyt saarnasin valmislomamatkojen puolesta (poden juuri tällä hetkellä todella vakavaa löhölomakuumetta), olen sitä mieltä että matkailu avartaa!! Joten tietenkin pidän myös oikeasta maailman näkemisestä ja olen utelias näkemään ja kokemaan. Mutta se on sitten eri tarina =)